Mäntän tehtaiden sairauskassa

MÄNTÄN TEHTAIDEN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT (Hyväksytty 25.1.2023)

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Mäntän tehtaiden sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Mänttä-Vilppulan kaupunki.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat:

Metsä Tissue Oyj, sekä ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 30.4.2021 ja joiden työnantaja on Metsä Greaseproof Papers Oy,
Mäntän Energia Oy,
KMV-Turvapalvelut Oy,
Metsäliitto Osuuskunta Metsä Fibre Vilppulan saha sekä
ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 30.4.2009 ja joiden työnantaja on Finla Työterveys ry
ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.12.2009 ja joiden työnantaja on Metsäliitto Osuuskunta Tukitoiminnot
Metsäliitto Osuuskunta HR- ja Palkkapalvelut sekä ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 28.2.2021 ja joiden työnantaja on Zalaris HR Services Finland Oy
ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.5.2015 ja joiden työnantaja on Kone Lahtinen Oy
Mäntän tehtaiden sairauskassan toimihenkilöt

Edellä mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti työnantajaksi. Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, jotka toimivat Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevissa toimipisteissä lukuun ottamatta komennustehtäviä.

Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua työnantajan palveluksesta eläkkeelle 1.10.2014 tai sen jälkeen siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistä olleet kassaan vakuutussuhteessa vähintään 10 vuotta. Oikeutettuja kassan maksamiin sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin ovat ainoastaan ne eläkeläisvakuutetut, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta.

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava vakuutussuhteen jatkamisesta kassalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös henkilöt, jotka 1.10.2014 tai sen jälkeen eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta täytettyään on erotettu työnantajan palveluksesta ja jotka ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Kassan vakuutussuhteen päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään neljä kuukautta. Näitä vakuutettuja kutsutaan muiksi vakuutetuiksi.

Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Muun vakuutetun on ilmoitettava vakuutussuhteen jatkamisesta kassalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Vakuutussuhdetta on haettava kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta.

Työsuhteessa olevan henkilön vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkaessa.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt vakuutetun sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet sivustolla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Työsuhteessa oleva kassan vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Eläkeläisvakuutettu eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkeläisvakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Muu vakuutettu eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Muu vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä tai eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassan vakuutetuksi. Muulla vakuutetulla, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan vakuutetuksi

6 §

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Vakuutetun vakuutusmaksu on työsuhteessa olevalta vakuutetulta 1,4 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain alaisesta palkasta.

Palkattoman vapaan aikana vakuutusmaksun maksaminen on vapaaehtoista.

Eläkeläisvakuutetulta, muulta vakuutetulta sekä muusta kuin sairaudesta tai synnytyksestä johtuvalla palkattomalla lomalla olevalta vakuutetulta peritään 50 euroa kuukaudessa. Jos palkaton loma alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään vakuutusmaksua suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.

8 §

Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan vakuutetun vakuutusmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua vakuutusmaksua enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
a) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
b) raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Kustannuksina korvataan:

1. Lääkärinpalkkiot

Lääkärin vastaanottopalkkio, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 2 kohdan perusteella rajoittaen kassan vastuu enintään 5000 euron enimmäismäärään kunakin kalenterivuonna aiheutuneista kustannuksista;

2. Hammashoito

a) hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä sekä purentakiskoja. Lisäetuutena korvataan enintään 400 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista; sekä

b) hammaslääkärin palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito.

3. Julkinen terveydenhuolto

Julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksut enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka.

Julkisen sektorin asiakasmaksuna korvataan: poliklinikkamaksut, terveyskeskusmaksut, päivystysmaksut, sarjahoitomaksut, päiväkirurgiamaksut, ostopalvelusopimuksen maksut, sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään 60 hoitopäivältä kalenterivuodessa, sairaanhoitajan antama hoito, fysioterapia, valohoito, sädehoito, keinomunuaishoito, tutkimukset

4. Lääkkeet

Lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Tästä poiketen maksetaan korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun lääkekustannuksista. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto sekä radiologiset tutkimukset rajoittaen kassan vastuu enintään 2000 euron enimmäismäärään kunakin kalenterivuonna aiheutuneista kustannuksista;

b) fysioterapia ja fysioterapeuttinen tutkimus, hieronta, naprapatia-, kiropraktiikka-, osteopatiahoito ja kalevalainen jäsenkorjaus hallituksen vuosittain vahvistaman korvausprosentin mukaan sekä lääkärin määräämä jalkojen hoito.

c) psykoterapia rajoittaen kassan vastuu enintään 1000 euron enimmäismäärään kunakin kalenterivuonna aiheutuneista kustannuksista;

6. Muut korvattavat kustannukset.

a) matkat

kassan jäsenelle aiheutuneet sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain perusteella;

b) apuvälineet

lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden, tekojäsenten, hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään 400 euron enimmäismäärään kunakin kalenterivuonna aiheutuneista kustannuksista ja jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

c) silmälasit

vähintään vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien yksien silmälasien tai piilolinssien hinta 400 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Silmälasikorvaukseen on oikeus joka toinen kalenterivuosi. Silmälasikorvausta vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkauksesta ja kaihileikkauksesta perittäviin maksuihin. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta.

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen saamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamassa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on (vuosittainen) enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

15 § (kumottu)

16 §

Edellä13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse, hänelle ei makseta näiden sääntöjen kohdan 13 mukaisia lisäetuuksia.

Poikkeuksena lisäetuuksia kuitenkin suoritetaan vakuutetuille, joilla on oikeus sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan tai ansionmenetyskorvaukseen.

19 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

20 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava ja huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa.

21 §

Hallituksella on oikeus määrätä ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luvun 8 §:n säännöksiä.

23 §

Näiden sääntöjen 13 §:nmukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua ja muuta edunsaajaa on kuultava.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen oli johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pirkanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen
hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi
hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta kassan säännöissä mainittujen etuuksien maksamiseen (määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti

VASTUUVELKA

28 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

29 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta. Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

32 § (kumottu)

KASSANKOKOUS

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

Kokoukseen saa osallistua myös tietoliikenneyhteyden avulla.

34 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään kahta vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

35 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

36 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

37 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 36 pykälän 2 momentssa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on kassan internetsivuilla.

Kassankokoukseen on ennakkoilmoittautuminen, jonka viimeinen päivä mainitaan kokouskutsussa.

38 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa kassan äänioikeutettujen nähtävinä tai internetsivuilla. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

39 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

40 §

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

41 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.

Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

42 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat kuusi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan vakuutettujen valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

43 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista
1. antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
2. vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä
3. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
4. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
5. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
6. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

44 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

46 §

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

47 § kumottu

KASSAN NIMENKIRJOITUS

48 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

49 §

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnallevieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista

ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi Kassa ei saa antaa takausta

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

50 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskeviavelvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

51 §

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

52 §

Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään
jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana
jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
jos säännöissä erikseen niin määrätään
jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

53 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.